Areena

Sankarit viettävät aikaa luksustason majoitustiloissa. Kaupankäynnin ja liittolaisten rekrytoinnin haasteessa sankarit saivat suostuteltua mukaan 5 apuria. Nämä tulevat osallistumaan finaalitaisteluun.  

 Oveen koputetaan. Ovella on ruhtinaan vartiokaartin johtaja kahden kirjurin kanssa. Toinen kirjureista kantaa sankareiden majoitustilan pöydälle paksun kirjan, ja johtaja kertoo sen sisältävän kattavat tiedot turnauksen palkintona olevasta alueesta. Vartiokaartin johtajan mukaan olemme kisassa toisena, yhden pisteen erolla ja kertoo, että toinen finalisti ei ole julkista tietoa. 

 Mircorof kyseli kirjureilta alueesta ja sai selville, että pohjoisessa on hautausmaa, jota asukkaat välttelevät. Sankarit ja Pää pohtivat, että siellä Pään ruumis voisi sijaita. 

 Kaartin johtaja jututtaa sankareita tovin, jonka jälkeen sankarit allekirjoittavat sopimuksen puolustaa uskollisesti hallitsijaa ja hallitsijasukua, ja johtaja poistuu sen jälkeen. 

 Thaan marssii heti kirjan luo, avaa sen ja alkaa lukea. Myös Mircorofia kiinnostaa, mitä kirja kertoo alueesta, ja hän astelee Thaanin viereen, ja yrittää lukea samalla kuin Thaankin, mutta luovuttaa nopeasti nähdessään Thaanin lukevan sivuja hämmentävän nopeaan tahtiin, kuin vain silmäillen. Luettuaan koko kirjan Thaan pamauttaa kirjan kiinni ja toteaa, että “alue on hyvässä kunnossa”. Hieman epäuskoisina muut alkavat kysellä Thaanilta tarkempia tietoja. Thaan kertoo lisää alueesta muiden kysymysten pohjalta ja mainitsee mm. siellä asuvan 25 000 asukasta ja että alueen järjestystä ylläpitää 350 sotilasta. Thaanin ehdotuksesta ostetaan hevoset siltä varalta, että tilanne muodostuu tukalaksi. Itse areenalle matkataan hienoissa vankkureissa. 

Noita keskeyttää muiden keskustelun yllättäen sanomalla kuuluvaan ääneen “tiesittekö, että meitä seurataan?” Noita tuijottaa kylpyallasta, jonka kuplissa näkyy himmeä näky. Sankarien katsottua sitä hetken läheltä, näky tarkentuu ja näyttää aavikolla kaupunkia kohti matkaavan Mithionin näköisen hahmon. Hahmolla on samanlaiset vaatteet ja varusteet kuin Mithionilla oli kauan sitten, ennen hienoja miekkoja ja levyhaarniskoja. Osa sankareista epäuskoisina ohittaa näyn noidan metkuina. 

Ensimmäisenä matkapäivänä kohti arenaa vankkurit matkaavat vehreissä maisemissa. Mithion tapaa entuudestaan tutun Mûmakilien metsästäjän. Musta mies kertoo, että 8 joukkuetta ei koskaan palannut turnauksen Sara Baskin metsässä suoritetusta tehtävästä 

Toisena matkapäivänä maasto muuttuu aavikoksi. Sankarit saapuvat areenan lähistölle. Ympäristö tuo sankareille mieleen hiekkakaupungin, jossa taisteltiin epävalon kivestä, vaikka arkkitehtuuri onkin erilaista. 

 Sankarit majoitetaan hienoisiin huoneisiin. Palvelijat kertovat vaarasta alempana katakombeissa. Thaan tunnistaa heidän puheestaan sanan “meri” tai “vesi” ja yhdistää sen välittömästä pahaan mereen johon törmäsimme Tartaustista tunneleiden kautta paetessamme. Pää kertoo, että arkkitehtuuri näyttää samalta kuin pohjoisen valkoihmiset rakensivat. Pää pelkää, että “meri” on sama paha maanalainen meri kuin meitä uhkasi aiemmin. Palvelijat kertovat, että joka vuosi 1-2 turnausten katsojaa katoaa juovuksissa, ehkä katakombeihin, ilman että heistä kuullaan enää koskaan sen jälkeen. Sankarit kutsuvat paikalle vanhan paikallisen miehen kertomaan tarinoita: 50v sitten yöllä areenalla nähtiin kaksi valtavaa kivihirviötä nuijimassa toisiaan. Kukkuloilla nähty myös räpyläjalkaisia olentoja. 

Taistelu lähestyy, mutta ensin Furidan käy läpi taistelutaktiikoita joita hän on suunnitellut. Hallitseva mestari käy myös jututtamassa sankareita ja kysyy ovatko sankarit valmiina elämänsä suurimpaan taisteluun? Mithion saapuu aikaisin areenalla ja sijoittaa itsensä ruhtinaan viereen.  

Sankarit saapuvat areenalle muodostelmassa ja kohtaavat vastustajansa, joilla on musta lippu jossa kaksi kullanväristä tähteä. Thaan huomaa, että Nefernefernefer on kadonnut muodostelmasta 

Joukkueiden johtavat lähestyvät toisiaan ja nostavat kypäränsä pois. Vaihdetaan tervehdykset ja esittäydyttiin. Myös toinen mies ottaa kypärän pois ja kysyy Thaanilta: “Olemmeko joskus tavanneet?” Thaan vastaa, että niin tuskin on käynyt ja kertoo olevansa kotoisin etelästä Al Balthorin ruhtinaan hallitsemalta seudulta. 

 

Lyhyen rupattelun jälkeen taistelijat palaavat muodostelmiinsa ja Furidanin taktiikan mukaisesti sankarit vaihtavat nopeasti järjestystä. Taistelu alkaa. 

 

Taistelu on nopea mutta verinen. Vastustajat osaavat hommansa, mutta sankarit ovat hurjempia ja saavat yliotteen, kaataen yhden vastustajan toisen perään. Raivon vallassa oleva Deimos kuitenkin haavoittuu huomattavasti, vuotaen verta. Sankarit ovat kuitenkin voittoisat.  

Sankarit tuulettavat voittoaan, ja yleisö hurraa, kun areenan hiekkaan ilmestyy kasvava reikä. Hiekka tuntuu valuvan johonkin maan alle. Suuri leijona katsoo sankareita läpitunkevalla katseellaan 

Deimos kertoo, että ääni päässä sanoi että meidän olisi hyvä mennä hiekassa olevan reiän kautta. Thaan sanoo samaa ja liikkuu kevyesti hölkäten kohti reikää ja jää sen viereen odottamaan. Reiässä näkyy portaat alaspäin pilkkopimeään käytävään. Päästyään reiälle Deimos sitoo haavansa. 

Thaan huomaa Mithionin viittovan kurkunleikkauselettä areenalla oleville sankareille. Mithion ja kaapuun pukeutunut nainen laskeutuvat katsomoa alaspäin. Iso hahmo areenan keskeltä huutaa, että “Mitä tämä oikein tarkoittaa?”, kun sankarit ryhmittyvät reiän lähelle 

 

Areenan katsomosta kuuluu kovaa kirkumista ja huutoja. Thaan näkee, että katsomossa on jonkinlaisia hirviöitä teurastamassa katsojia ja huutaa muille siitä. Kohta muutkin näkevät tilanteen, joka puolella ympärillä on “hiisiä”, jotka teurastavat areenan katsojia. 

Mircorof alkaa kantaa haavoittuneita reiälle. Reiällä muut ihmettelevät, että miten ilman soihtuja päästään läpi pilkkopimeästä tunnelista. Thaan alkaa taikoa itselleen ja lähellä oleville Deimokselle ja Mircorofille valaisevan pisteen aseisiin tai kypäriin. Thaan menee syvemmälle reikään. Ruhtinas seurueineen on kadonnut näkyvistä. Furidan huutaa muille, että on kunniatonta paeta paikalta ja motivoi muita taistelemaan siviilien puolesta.  

Thaan huutaa muille, että “vihollisia on kymmeniä tuhansia – taistelu on toivotonta”. Mircorof puolestaan huutaa Furidanin olevan noiduttu ja suosii tunneliin menoa. Lähemmäs päästessään, Mithionin seurassa oleva nainen paljastuu Mirindaksi. Furidan ei luovuta vaan yllyttää muita taistelemaan vaikka viimeiseen hengenvetoon asti. Thaan huutaa Deimokselle, että “on viimeinen mahdollisuus. Minä menen jo.” 

Deimos käy sisäistä kamppailua. Toisaalta hänellä on palava tarve taistelun adrenaliinille ja mäiskiä hiisiä, toisaalta hän ei haluaisi erota Thaanista ja vastustaa päässä kuuluvaa ääntä. Deimos käy Thaanin luona ja he halaavat, mutta Deimos päättää kuitenkin palata muiden luo taistelemaan. Thaan toivottaa Deimokselle onnea ja ojentaa hiekkapirupullon. 

Mircorof puolustaa tunnelin suuta, Deimos juoksee Furidanin rinnalle taistelemaan. He muodostavat keihäänkärjen muotoisen muodostelman areenan toiselle laidalle. 

Furidan ja muut nousevat portaita katsomoon. Törmäävät siellä ruhtinaan upseeriin, joka pyytää auttamaan ruhtinasta. Ruhtinaan pakotie on kuulemma täynnä hirviöitä. Furidan lähtee apuun. 

Ruhtinaan luona sankarit tapaavat kuvankauniin kuningattaren, joka välittömästi lumoaa kauneudellaan kaikki läsnäolijat. Kaikkialla ympärillä kuuluu karmeita huutoja, näkyy verta ja kuolemaa. Katsomoa teurastetaan. Hiidet välttelevät ja pelkäävät sankareita eivätkä juuri laskeudu areenalle. Uhkaavat eniten heikompia, mutta ovat suurina määrinä vaarallisia kenelle tahansa 

 

Mithion näkee jotain ylhäällä taivaalla. Furidankin katsoo ja näkee jotain suurta, laivan tai areenan kokoista. Deimos huutaa leijonalle, että areenassa on pakotie.  Sankarit, finaalitaistelun toinen joukkue ja ruhtinaan seurue laskeutuvat alas tunneliin. Edessä näkyy Thaan ja Nefernefernefer hienossa vaatetuksessa. Kuningatar ja noita katsovat toisiaan hyvin pitkään ja tiukasti. Ilmassa on aistittavissa suurta jännitystä. Furidan käskee jättämään sen myöhemmäksi ja jatkamaan. 

Ylhäällä katsomossa käy yhä teurastus. Hiidet liikkuvat kuin muurahaiset, kaoottisesti ilman johtajaa teurastaen kaiken mitä löytävät. Niitä nousee koloista kokoajan lisää. Täysi joukkomurha jatkuu areenalla ja väki hyppii katsomosta alas turvaan, murtaen jalkojaan 

Furidan innostaa taistelijoita perääntymään. Belerian sanoo, että “Ketään ei jätetä jälkeen”. Kun Furidan sanoo, että tilanne on mahdoton ja nyt täytyy lähteä, Belerian toistaa lauseen: “Ketään ei jätetä jälkeen”. Kun viimeiset ovat saapuneet, Mircorof taikoo tunnelin oviaukolle jäävallin. 

Tunnelissa Neferneferneferin ympärille ilmestyy kaksi naista, jotka muistuttavat Aolanin sukulaisia, mutta ovat vain mustan värisiä. Kasvoissa on kasvomaalaus kultamaalilla. Heillä on häijy ilme.