Kohtaaminen pahuuden kanssa

Useampi gorilla lähestyy sankareita ja viestivät kiipeämään selkään. Gorillat vievät ripeätä vauhtia porukan, nyt ilman Thaania, Aolania ja Juthabia, ulos metsästä aavikkoon. Kallion lähellä gorillat laskevat sankarit maahan ja poistuvat takaisin kohti metsää. Porukka huomaa kallion toisella puolella olevan joukko ihmisiä. Pukeutumisen perusteella nämä ovat luultavasti vihollisen joukkoja, mutta heillä on hevosia mukanaan. Sankarit päättävät hiipiä sidottujen hevosten lähellä ja varastavat nämä, nopeuttaen heidän matkaansa kohti Thulin vuoria.  

Usean tunnin ratsastamisen jälkeen sankarit kohtaavat tiellä vihollisen sanansaattajan. He surmaavat sanansaattajan, vieden myös tämän kuljettaman mustalla kielellä kirjoitetun kirjeen. Tämän jälkeen he joutuvat Thulin alueella ylittämään petolliselta näyttävän joen, jonka vieressä lymyää valtava pahaenteinen vartiotornia. Lopulta he saapuvat päämääränsä kynnykselle, laaksolle joka kuhisee örkkejä. 

Sankarit jatkavat matkaa syvemmälle laaksoon. Sää on lähes yliluonnollisen epävakaa, välillä eteen ei näy juuri ollenkaan, kun välillä on lähes täydellinen näkyvyys. Pian sankarit kohtaavat pienen joukon örkkejä. Julmat olennot yrittävät vangita valkoista hevosta, joka kuitenkin taistelee vastaan.  

Sankarit lähtevät örkkien kimppuun, ja taistelu osoittautuu sankareille nopeasti voitokkaaksi. Sankarit ehtivät surmata puolet örkeistä, kun loput päättivät lähteä karkuun. Aolanin sisko saa hevoselta tiedon, että laaksosta löytyy 6 muuta hevosta, nekin örkkien jahtaamia. Hevonen johtaa sankareita kohti sijaintia, missä se oli viimeksi nähnyt laumatovereitaan. 

Kohta joukko näkee luolansuun, ja Furdian ja Mithion hyppäävät hevosen selkään, kiirehtien kohti luolaa. Luolaa vartioi ihminen ja örkki, mutta vartijat ehtivät hädin tuskin hahmottamaan tilanteen kun Furidan ja Mithion ovat jo surmanneet heidät. Luolastosta löytyy 5 hevosta ja kaksi vihollisen ihmissoturia, joista toinen tapetaan ja toinen vangitaan.  

Yksi hevonen puuttuu vielä, mutta Aolani saa hevosilta tiedon, missä tämä on viimeksi nähty. Joukko lähtee kohti kapeaa solaa, joka voisi viedä viimeisen hevosen luo. Sola on vain yhden örkin vartioima, ja sillä on selkä kohti sankareita. Sankarit hiipivät lähelle örkkiä ja surmaavat tämän, mutta riemu on lyhyt, sillä heidän eteensä ilmestyy musta ratsastaja, Myrskykuningas itse.  

Mithion joutuu taianomaisen pelon valtaan ja lähtee karkuun. Furidan kohtaa Myrskykuninkaan hetkellisesti, kunnes hän vaipuu syvään epätoivoon ja karkaa itsekin. Myrskykuningas etenee Mithionin perään, joka kuitenkin on saamassa taas otteen itsestään. Juuri kun Myrskykuningas saavuttaa Mithionin, ilmestyy Mircorof näiden väliin. Mircorofia ympäröi mahtava kehä, ja hänen mukanansa vaikuttaisi olevan Jääkuningattaren henki, mutta onko tämä auttamassa Mircorofia, vai riivaamassa?  

Mircorof loitsii uskomattoman voimakkaita loitsuja, halkaisen jopa maan, ja pakottaen Myrskykuninkaan perääntymään. Mircorof kutsuu luokseen Mithionin, Aolanin siskon ja paikalla olevat valkoiset hevoset. Joukko lähtee etsimään Furidania, jonka he löytävät Hunkar neidon kanssa örkkien jahtaamana, mutta sankarit ovat ratsailla ja örkit eivät heitä saa kiinni.  

Mircorof, Mithion ja Aolanin sisko onnistuvat saavuttamaan Furidanin, mutta hän on tuntemattomasta syystä pyörtynyt hevosen selkään, jota Hunkar neito nyt ohjaa, istuessa Furidanin takana.   

Joukko ratsastaa kohti lähellä olevaa metsää, kun Myrskykuningas huutaa haasteen jokaiselle sankarille, yksi kerrallaan. Muihin nämä halventavat haasteet ei pure, paitsi Hunkar neitoon, joka pysähtyy ja vetää miekkansa esille, ilmeisesti valmiina kohtaamaan Myrskykuninkaan. Tämä johtaa väittelyyn ja riitaan Mircorofin ja Hunkar neidon välille, mutta lopulta neito lähtee yksin kohtamaan Myrskykuninkaan ja, mitä luultavammin, kuolemansa. Ensin hän kuitenkin kertoo Mithionille jotakin, mitä Mithion ei heti muille paljasta. Sankarit perääntyvät metsään, jättäen Hunkar neidon kohtaloonsa.  

Joukko hevosineen jatkavat matkaa kohti ison puun kylää, kunnes heitä kohtaa iloinen näkymä: Thaan, Aolani ja Juthab. Furidankin on heräämässä horroksestaan. Sankarit keskustelevat tapahtumista ja alkavat suunnittelemaan seuraavia askeliaan. He päättävät lähteä itään, etsimään noita-pään kadonneen kehon, toivoen että tämä osaisi olla eheytettynä voimakas liittolainen Myrskykuningasta vastaan.   

Valkoisten hevosten kotialue on samassa suunnassa, joten nämä kulkevat sankareiden kanssa itään. Joukko ei kuitenkaan ehdi matkata pitkään, kunnes ne huomaavat jonkin saavuttavan heitä…